Vintti oli lapsuudessani jännittävä paikka. Sen toinen pääty oli sisustettu nukkumatilaksi, toisen puolen jäädessä avotilaksi, jossa eristeenä käytetyt sahanpurut pilkottivat parrujen välistä.
Avotilaa käytettiin sadesäällä pyykin kuivaukseen ja orsilla säilytettiin mattoja. Tila oli hämärä ja tuuli humisi piipun hormissa. Lakanat saattoivat hiukan heilahdella ilmavirrassa ja lapsena olin varma, että siellä myös kummitteli! (Kuvassa vaarin kalsongit...) ;D
Savupiippu on päällystetty jäätelötikuilla ja viimeistelty laattojen saumausaineella.
Vaarin vanha kalaverkko roikkuu käytöstä poistettuna vintin perukoilla...
Tänne päätyi tekemäni heteka. Mieheni mummolasta lainasin mallin hauskaan jalkalamppupöytään, jonka onnistuin jo rikkomaan kameran kanssa hosuessani (katkaisin johdot...) :(
Tein laudoituksen ulkoseiniin puupahvista. Mummolani seinät oli maalattu punamullalla, mutta koska navetta on jo sen värinen, päädyin "ukkospilven" harmaaseen , jota löytyi varastosta. Hetken harkitsin väriksi "kartanonkeltaista", mutta rohkeus petti (olisi pistänyt liiaksi silmään muusta ympäristöstä...;D)
Sisäänkäynti on vielä viimeistelyä vailla - porras väärän värinen, saranat, ovenripa, kaide ja ulkovalo puuttuu...
Mummolan ikkunoiden välissä oli jäkälää. Se ei ollut pelkästään koristeena, vaan sen tarkoitus oli sitoa kosteutta (saman asian saattoi ajaa avonainen tulitikkuaski...)
Hups! Huomasin muutaman ikkunan tehtyäni, että ylimmäiset tippalaudat tuli liimattua väärinpäin...! Toisaalta, näin asennettuna mahdolliset sadepisarat putoavat listan nokasta suoraan maahan eivätkä ohjaudu ikkunan karmiin...Tekevälle sattuu;D
