Caritan nukkekodit: huhtikuuta 2013

Hevosmies

Hertta-hevosesta huolehtiminen kuuluu isännän velvollisuuksiin. Aina löytyy jotain puuhastelua. Milloin kannetaan vettä ja kauraa, milloin suitaan tai puhellaan mukavia.

Hertta on enempi ratsastushevonen, sillä tilalla traktori hoitaa nykyisin raskaimmat hommat.

Yhdessä tehden työkään ei tunnu työltä!

Heipä hei, tervetuloa uudelleen!

Lypsyllä

Mansikki ja Mustikki täytyy lypsää aamuin illoin. Tässä ollaan mukana iltalypsyllä.

Oli kyseessä sitten aamu- tai iltalypsy, navettakissa tietää tulla maitolautaselleen... Maitoa latkiessa kuuluu vain tyytyväinen hyrinä.

Tummeli odottaa käyttäjäänsä.

Mustikille ja Mansikille laitetaan kesällä kellot kaulaan ennen kuin ne päästetään laitumelle.

Navetassa kun ollaan, välillä on kärpäsistä riesaa... Isäntä on tehnyt ikkunaan kärpäsverkon, jotta pysyisivät mokomat pihalla. Lisäksi katosta roikkuu kärpäspaperi.

Navetan ylisillä

Täällä säilytetään heinät ja heinäntekovälineet. Kaura on säkeissä ja yrtit kuivuvat orren päällä...

Heinähanko on jäänyt pystyyn heinäpaaliin. Kaiteessa olevasta portista on helppo pudottaa heiniä eläimille.

Tuppaa tulemaan hämäriä kuvia. Pannaanpa valot päälle ;D.

Pieni hiirulainen uskaltautuu näyttäytymään.

Isäntä & Emäntä

Tilalla on tehty sukupolvenvaihdos. Nuori isäntä emäntineen tarvitsee asianmukaisen vaatetuksen. Emäntä saa kukkamekon, lypsytakin ja ruudullisen huivin.

Isäntä puetaan flanelliseen ruutupaitaan, farkkuhaalariin (todella kulutusta kestävää kangasta- ohuempikin olisi riittänyt!) ja päähineeksi, ilman muuta, Hankkija-lippalakki!

Lopuksi yhteiskuva (hymyä, kiitos!)

Koska kyseessä ei ole puutarhapiha, kasvillisuudeksi kelpaa voikukat. Hämähäkinseitti piti myös saada johonkin ikkunaan. Mikään lanka tai siima ei ollut tarpeeksi ohutta, joten tein sen (inhaa!) tyttäreni hiussuortuvasta.

Kanala

Toki navetan nurkalla pitää kanala olla! Tänne pääsi myös ulkohuussi Villa Ihanelman varastosta.

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Tässä tapauksessa ensin oli huopaa, höyheniä ja rautalankaa...

Tallin sisustusta...

Harmaa Ferrex estää kiviseinää ruostumasta ;D (ainut käsillä oleva harmaa maali). Kattoa piti vähän korottaa, että sain linnunpesän kattohirren alle!

Pikkuhiljaa elikot saavat karsinansa. Oljet on jo levitetty ja liekanarut kiinnitetty seinään. Ylisilläkin on jo kaide paikoillaan.

Isäntä on tallissa tarkastuskäynnillä.

Rakennus syntyy...

Seuraava vaihe oli mennä varastoon etsimään rakennusmateriaalia. Pohjalevyksi löytyi etureunasta kaareva hyllylevy ja seinät kokosin erilevyisistä lastulevypaloista. Varsinainen tilkkutäkki! Mutta siitä tehdään, mitä löytyy. Katto on koottu ylijääneistä lattialaminaatin paloista.

Sään harmaannuttamasta listasta sai hienon kattotuolin ja tukipuut. Hahmottelin ylisille lattialuukkua, mutta jouduinkin tekemään lattiasta L-kirjaimen muotoisen, joten heinäluukkua ei tarvitakaan. Heinät pudotetaan kaiteeseen tulevasta portista.

Ulkolaudoitukseen halusin perinteistä punamultaa, joten sekoitin värin ruskeasta ja punaisesta maalista. Leikkasin puupahvista pohjat ja päälle laitoin rimoituksen.

Laudoitus on liimattu paikalleen ja seuraavaksi on vuorossa tallin ovet. Onneksi askarteluliikkeen jäätelötikut olivat pehmeää laatua, joten saatoin vain saksilla leikata sahaamisen sijaan (vähemmän sotkua ja ärräpäitä;D).

Alkaa jo näyttää navetalta. Olin käyttänyt edellisissä nukkiksissa loppuun koristetasoitteen, joten tein rappauspinnan ulkoseiniin mannaryyneistä. (Tiedän nyt, että ensin liimataan ryynit, sitten vasta maali!) Lopputuloksesta ei tullut kovin tasalaatuista, mutta menköön...